Suomen Kansallispuistot: Pyhä-Häkki

Suomen kansallispuistot postauksissa kirjoitan tarinoita maamme mainioista kansallispuistoista. Kirjoitukset on lajiteltu niin, että kaikki samaa puistoa käsittelevät tarinat löytyvät aina yhdestä postauksesta. Kansallispuistokohtaiset postaukset kasvavat sitä mukaan kun retkipäiviä niihin kertyy enemmän.


Tulijärven kierros 17 km,  18.-19.8.2017


Pohjoisempaan Suomeen matkatessani minulla on monesti tapana jakaa matka kahtia ja pysähtyä yöpymään johonkin kansallispuistoon, jossa en ole aiemmin käynyt. Niinpä nytkin matkalla Ouluun jaoin matkan kahtia ja tein yhden yön mittaisen retken Pyhä-Häkin kansallispuistoon ja sen lähimaastoihin.


Saavuin kansallispuiston parkkipaikalle alkuillasta, heitin samantien repun selkään ja otin suunnaksi Tulijärven laavun. Valitsin Kotajärven kautta kulkeva retitin, koska kello oli jo paljon ja matka oli sitä tietä lyhyempi.

Kotajärvi. Paikalta löytyy myös tilava grillikatos.

Koko alkupäivän oli ollut melko kiireistä ja lähtö kotoa oli venynyt pakatessa ja säätäessä...tyypillitä. Rauhallinen, yksinäinen kävely Pyhä-Häkin vanhojen metsien siimekseen kuitenkin rauhoitti mielen nopeasti. Muita kulkijoita ei näkynyt, vain minä, metsä ja suo. Sää oli hieman utuinen, mutta vettä ei kuitenkaan satanut. Oli palkitsevaa kulkea hyvää polkua kohti päivän lopussa odottavaa laavua.

Tulijärven polku kulkee alkuun kansallispuiston rajojen sisällä ja poikkeaa sitten sen ulkopuolelle kohti itse Tulijärveä. Kansallispuiston raja on maastossa jopa huvittavan selvä: kansallispuiston sisällä puusto on sekalaisempaa, vanhempaa, jäkäliä, naavoja ja muuta kasvillisuutta on enemmän. Heti rajan jälkeen metsä muuttuu pääosin tasaikäiseksi mäntymetsäksi.

Kansallispuisto

...ja talousmetsä.

Laavulla oli iltaa viettämässä sinne aiemmin illalla saapunut pariskunta. Juteltiin hetki, paitstelin nuotiolla vähän halloumijuustoa ja jatkoin sen jälkeen vähän eteenpäin. Pystytin telttani pienen mäen taakse lähelle järven rantaa.

Ilta oli kaunis, järvestä nouseva kosteus ja sinertävä tunnelma saivat uneliaaksi. Järven toisella rannalla lipui hiljaa seitsemän joutsenta. Alkoi haukotuttaa ja vetäydyin telttaan lukemaan vähäksi aikaa kunnes uni vei voiton.

 Mäntykukka (Monotropa hypotitys)

Nukuin kuin tukki läpi yön. Aamulla laavu oli jo tyhjä kävellessäni sen ohi. Autolle saavuin muutaman tunnin rauhallisen kävelyn jälkeen. Olihan mukava pysähdys taas kerran ja yksi uusi kansallispuisto taas käyty katsastamassa. Matka pohjoiseen jatkui akut latautuneena.

(Hohto?)sinisiipi